Sekä miehet että naiset valittavat, että kumppanit kohtelevat sängyssä kuin kylmää lihanpalaa. Mitä siihen nyt sanoisi, hm.
Tunteet kehiin! Porno tunkee taas luvatta sänkyyn! Ihmiset ovat henkisiä olentoja!
Tähän lienee hyvä lopettaa tältä erää. Minulta voi myös toivoa tekstejä tuon joka tekstin alareunassa olevan ”leave a comment” -kentän avulla.
Toivottavasti näistä oli jotakin apua! Kevättä odotellessa.
Nyt aion jakaa sellaisen kikan, joka on aina tiedetty, mutta joka ei ole vielä saanut julkisuutta osakseen. Buddhalainen munkki neuvoi minulle tämän.
Unettomuus hoituu yksinkertaisesti niin, että puoliso, kaveri, sisarus, äiti, isä tai joku muu läheinen pitää henkisessä ulottuvuudessa kädestä kiinni. Siis etänä, vaikkei olisikaan samassa huoneessa.
Tuon kikan avulla nukahdan kuin tukki. Ja olen nukkunut monta vuotta. Mieheni laittaa minut nukkumaan. Paljon parempi ja jopa tehokkaampi kuin nukahtamislääkkeet!
Jos et kuitenkaan ole nukkunut, väsyneenä, huonosti nukutun yön jälkeen on hyvä herätä johonkin aikaan ja juoda kuitenkin se aamukahvi. On myös hyvä tehdä pari tuntia jotakin keskittymistä vaativaa (aivot lepäävät silloin toisilta osin ja toisilta osin ne ovat töissä). Lisäksi on hyvä tehdä jotakin vähän käsillä, kuten tiskausta ja jutella jonkun kanssa mieluiten kasvotusten. Ja muistaa levätä sen jälkeen tai väleissä.
Jos työsi valvotuttaa tai et ehdi levätä, on hyvä tietää, että Suomessa on laitonta tehdä paljon ylitöitä. On olemassa tuntimäärä, 250 tuntia ylitöitä vuodessa, jonka jälkeen loppuvuonna ei tarvitse enää tulla työpaikalle lainkaan.
Ota yhteyttä poliisiin tai ammattiliittoon, jos sinua painostetaan ylitöihin vastoin tahtoasi. Niiden pitää aina olla vapaaehtoisia.
Olisi kiva tietää, oliko tästä kikasta mitään hyötyä! Tätäkin artikkelia voi kommentoida alareunassa olevan kentän kautta.
Nykyisin annetaan ohjeeksi, että jokainen kävelylenkki tai jumppakerta on kotiin päin. Jo 10 minuuttia jumppaa päivässä riittää, jos liikkuu melkein joka päivä tai joka toinen päivä. Aiemmin mietittiin, kuinka monta kertaa rankkaa liikuntaa viikossa riittää.
Eikä aina tarvitse venyä kävelylenkille. Ulkoilu tekee hyvää jo ihan silloinkin, kun vaan istuu ulkona.
Taitaa tosiaan olla niin, että osa meistä treenaa liikaa ja toinen osa liian vähän.
Ehkä uskallan neuvoa virtsankarkailusta. Minulla on hoitajan pätevyys, mutten voi väittää hoitavani ketään näin. Kuitenkin on niin, että virtsankarkailu hoituu vain liikunnalla. Mikä tahansa pilates-liike tai vastaavat jumpat tekevät sen. Lantionpohjan jumppaamista varten on omia harjoituksia verkossa.
Alapäätä voi jumpata myös ikivanhalla konstilla käyttämällä geishakuulia. Ne ovat kuulia, jotka laitetaan emättimeen ja jotka vedetään sitten harjoittelun jälkeen narun avulla ulos. Niitäkin saa apteekeista ja seksivälinekaupoista.
Parhaimmillaan liikunta tuntuu tosi hyvältä ja uusia lajeja kannattaa kokeilla vapaasti!
Myös erilaisia täsmäjumppia on eri vaivoihin. Niissä fysioterapeutit neuvovat. Liike on lääkettä.
Kuten sanottu, velaksi on liian helppo ostaa. Kun maksamisen aika tulee, voidaan ollakin pulassa.
Silloin kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin ja kysyä millaisen maksusuunnitelman voi tehdä.
On myös pankkeja ja rahoitusfirmoja, joiden toiminta perustuu sille, että luottokorttilaskut ja pikavipit yhdistetään. Itse suosisin ennemmin perinteistä pankkia.
Yksi keino ratkaista pikavippikierrettä on käyttää käteistä. Silloin hahmottaa paljonko rahaa menee.
Ja jos velat ovat suuret, saatetaan tarvita velkaneuvontaa.
Velaksi kuluttaminen on tehty aivan liian helpoksi! Köyhän ei kannata ostaa kuin laatua, minun isoisäni on kuulemma sanonut.
Yksinäisyys on ongelmallista yksinoloa. Siitä tulee ongelma, kun yksinoloon liittyy tunne siitä, ettei siihen pysty itse vaikuttamaan eikä lievittämään sitä. Yksinäinen saattaa pahentaa ongelmaansa itse. Toiset pakenevat sitä täyttämällä kalenterin, toiset vetäytyvät omiin oloihinsa.
Suomessa vallitsee yksin pärjäämisen ihanne, mutta tosiasiassa kukaan ei pärjää yksin.
Yksinäisyys liittyy elämän murrosvaiheisiin, kuten vanhempien luota pois muuttamiseen. Oma vapaus on kivaa, mutta monet ovat sen jatkuessa huomanneet, etteivät kuitenkaan halua asua yksin. Silloin kimppa-asuminen saattaa auttaa.
Kimppa-asuminen ystävien tai uusien ystävien kanssa on parhaimmillaan samantyyppistä kuin Frendit-televisiosarjassa. Sellainen vuokranantaja on hyvä, joka kuuntelee asukkaita, kun uusista asukkaista päätetään.
Omien huoneiden ovet ovat kimppakämpissä ja kommuuneissa lukittavissa. Jos näin ei ole, pyydä sitä vuokranantajalta. Silloin on mukavaa olla omassa rauhassa ja saada halutessa seuraa menemällä yhteisiin tiloihin. Pelkkä hakanenkin hoitaa asian.
Kimppa-asuminen luotettavien kavereiden kanssa on myös turvallinen tapa asua. Yleensä ulko-ovi käy vain silloin, kun kämppis tai hänen kutsumansa kaverit tulevat sisälle. Jos vieraista on ongelmaksi asti, asia pitää sopia samoin kuin muutkin yhteiset pelisäännöt.
Monet lapset ja nuoret ovat yksinäisiä. Lapsena koettu yksinäisyys saattaa leimata koko loppuiän. Voisivatko isovanhemmat ja kummit ja muut läheiset aikuiset olla tukena, jos omiin vanhempiin haluaa pesäeroa? Monet mummot ovat myös yksinäisiä.
Pahimmillaan yksinäisyyteen liittyy huumeiden käyttöä ja mielen sairauksia ja ne ruokkivat toisiaan. Todellisuudessa onni syntyy toisten kanssa olemisesta. Oman pään ja navan ympärille ei ole hyvä jäädä. Muillakin on ihan varmasti ongelmia, se ei vain näy heti!
Nuorilla parisuhde ei välttämättä tule kysymykseen samalla tavoin ja niin pian kuin aikuisilla. On siis tärkeää, että on myös ystäviä ja tuttuja, eikä vain odoteta sitä oikeaa. (Myös aikuisilla olisi hyvä olla ystäviä, eikä siis parisuhteen odottamista pelkästään.) Tunnistan kuitenkin tilanteen, jossa opiskelijalla on isot verkostot, paljon seuraa päivisin ja elinikäisiä ystäviä, mutta hän ei halua asua yksin.
Muut keinot yksinäisyyden selättämiseen kimppa-asumisen lisäksi ovat yksilöllisiä. Samanmielistä seuraa voi etsiä uusista harrastuksista, voi järjestää vaikka kotibileet tai vain kysyä kivalta ihmiseltä, voitaisiinko hengaillla.
Toisaalta hinnalla millä hyvänsä ystävystyminen saattaa johtaa epäterveisiin ystävyyssuhteisiin, joissa roikutaan toisessa kiinni. Tuskin kuitenkaan kukaan pahastuu, jos saa pyynnön kaveriksi. Jos se ei heti nappaa, uutta kaveria mukaan vaan!
Ja some ei kelpaa yksinäisyyden hoitoon, kasvokkaisia kontakteja tarvitaan!
Kuten vaatteiden kohdalla, myös kulutuselektroniikan ostaminen on tehty ihan liian helpoksi. Pitää muistaa, että pahimmillaan niiden raaka-aineena käytettäviä metalleja kaivetaan käsin Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Tässä linkki videoihin, joissa Eettisen kaupan puolesta -yhdistys selvittää eettisen läppärin mahdollisuutta. Yhdessä näistä videoista, jonka kansikuva on alla, näytetään läppäreihin ja muuhun elektroniikkaan päätyvien metallien kaivamista käsin. Kyse on tällä kertaa koboltista.
https://eetti.fi/toiminta/teemat/eettinen-lappari/
Suutuin tuttavalleni, joka osti uudet jouluvalot entisten toimivien tilalle. Ensin heitetään pois ja sitten ostetaan uutta, niitä kun on niin helppo hankkia kauppareissulla! Ärsytti.
Myös elektroniikka pitää viedä huoltoon, jos se ei toimi! Eikä uutta luuria tarvita joka vuosi.
Tahroihin voi hieroa tahranpoistoainetta tai nestemäistä pesuainetta suoraan tahralle. Mittaa ensin pesuainetta pesupalloon tai korkkiin ja kaada sitten siitä, niin kokonaismäärä pysyy oikeana, kun osa pesuaineesta menee tahroihin.
Vaatteet pitäisi pestä nurinpäin, jotta ne eivät kulu. Todella kätevää on laittaa pyykkikoriin pesua odottamaan tahrattomat vaatteet nurinpäin, mutta sellaiset, joissa on tahroja, oikein päin. Pestäessä erotat tahraiset siitä, kummin päin ne ovat ja voit laittaa tahroihin nestemäistä pesuainetta tai tahranpoistoainetta ja kääntää nekin sitten nurin päin ennen koneeseen laittoa.
Villa ja silkki pitää pestä sellaisella pesuaineella, joka sopii niille. Huuhteluaine pilaa joustavista vaatteista elastisuuden, eli sitä ei tarvita.
Jos mahdollista, kuivaa vaatteet kuivausrummun sijaan narulla tai kuivaustelineellä yön yli. Se säästää sähköä ja estää osittain vaatteita kulumasta.
Hyvä järjestys on sellainen, että vaatekaapissa on aina puhtaat vaatteet omissa lokeroissaan niin, että esimerkiksi sukat ovat erillään, alusvaatteet myös ja niin edelleen.
Villavaatteiden nukka lähtee parhaiten nukkakammalla. Paristolla tai sähköllä toimiva nukkaleikkuri saattaa leikata villalangan poikki, ja sekös harmittaa!
Marttojen sivuilla on lisää oikein hyviä neuvoja: https://www.martat.fi/
Sokerin välttämättömyydestä vaikuttaa olevan monta eri kantaa. Varmaa on, että piilosokereita täytyy välttää. Itse herkuttelen paljon sokerit sokereina, mutta olen säätänyt piilosokerit nollaan. Esimerkiksi suklaata kuluu iltaisin. Ja se toimii! Ei ole diabetestä. Aamuisin en pysty syömään mitään, missä on sokeria, ja kehotan muidenkin tekevän samoin.
Piilosokerit ovat sokereita, joita on lisätty sellaiseen ruokaan, jonka ei ole tarkoitus olla makea eli jälkiruoka tai herkku. Esimerkiksi jugurtissa on melkein aina piilosokeria. Myös mehuissa on usein piilosokeria.
Sellainen ruoka ja ruokayhdistelmät, jotka maistuu hyvältä, on juuri sitä mitä milloinkin tarvitsee. Kehomme tavallaan antaa meille vinkkejä siitä, mitä se milloikin tarvitsee ja siksi mielitekoja ei vaan saa, vaan pitää noudattaa!
Sokeri aiheuttaa kierteen. Se luo lisää nälkää. Proteiinipitoinen ruoka auttaa pääsemään kierteestä eroon. Nälkää ei saa jäädä, ja napostelusta ei ole hyötyä, eli ruoka täytyy syödä pääaterioina vaikka sitä menisi paljonkin. Kun kierteestä on päästy eroon, saa herkutella, jos se tuntuu hyvältä!
Täydellinen makuyhdistelmä pyöristyy suussa! Jälkimausta tietää, onko ruoka laadukasta.
Olen kirjoittanut bestseller-kirjan, lehtiartikkeleita, toisenlaisen naistenlehden, kaksi blogia ja useita selvityksiä ennen tätä. Tässä vinkkejä kirjoittajille ja opinnäytetyön tekijöille:
Kirjoitin ensin vapaata tekstiä isolla pensselillä ja editoin ja laitoin lähdeviitteet kohdilleen seuraavana päivänä. Ja taas vapaata tekstiä samana päivänä. Ja editointi seuraavana päivänä ensimmäiseksi. Sillä tavoin pääsee tekstiin sisälle sopivan pienellä kynnyksellä eikä tule rimakauhua eikä tarvitse odotella inspistä. Inspis kyllä tulee, kun vaan istuu alas. Kirjoitin kirjan tekstin osia sekalaisessa järjestyksessä, sen mukaan mitä milloinkin huvitti.
Luovaa työtä tai kirjoittamista ei pysty tekemään 8 tuntia päivässä, itse tein kirjaa varten yhteensä 3 tuntia joka arkipäivä. Ajattelin, että jos teen vaikkapa keskiviikkona vain 2 tuntia, joudun perjantaina tekemään 4 tuntia. Ja se toimi! Tästä voi päätellä, että pidän kirjoittamisesta. Sulattelu sitä paitsi vaatii aikansa.
Omaan tekstiin ei kannata palata montaa kertaa editoinnin jälkeen, koska sitten, kun osaa tekstin ulkoa, editointimahdollisuus on menetetty. Omalle tekstille tulee silloin sokeaksi.
Vaihtelin tekstin rytmiä. Se pitää lukijat hereillä! Ei olisi ehkä saanut. Sofi Oksanen puhui kielen musikaalisuudesta. En ole itse niin pitkällä.
Työnteko on parhaimillaan kivaa ja se tekee hyvää! Ainakin, jos sitä tekee vain vähän. Mielestäni osa-aikatyö pitäisi taata kaikille, jotka haluavat. Monet tulevat toimeen vähemmälläkin palkalla, mutta haluavat lisää vapaa-aikaa.
Harjoittelu on tosi tärkeää! Kirjoitin nuorempana yli 1400 sivua päiväkirjaa käsin. Purin sydäntäni niin. Käsin kirjoittaessa täytyy olla aavistus siitä, mitä haluaa sanoa, kun aloittaa lauseen. Se kehittää ajattelua.
Freelancerinä menestyy, kun lähettää työt vaikkapa päivän etuajassa. Niin minä tein ja teen vieläkin. Kääntäjille annetaan liian vähän aikaa, mutta siitä voi yrittää neuvotella. Minun annettiin tutkijana ja tutkivana toimittajana itse määritellä tavoiteajat ja jätin niihin muutaman päivän puskuria.
Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Minulle ei sovi toimistotyö, mutta saan kotona hyvin aikaan. Eikä minua haittaa, jos pyykkään samalla. Tarvitsen monesti kypsyttelyaikaa kesken työpäivän, ja pyykkääminen toimii sellaisena hyvin.
Vaikeiden juttujen kanssa hyväksi havaittu tekniikka on muotoilla asiat kysymyksiksi itselle. Ja sitten palata asiaan seuraavana päivänä tai mennä suihkuun keskellä päivää kysymyksen kanssa! Usein vastaus on kypsynyt, kun palaa koneen ääreen.
Lihantuotanto on sairasta. Tosi sairasta.
Ette ehkä anna anteeksi tuota alareunassa olevaa lihan kuvaa, mutta sitä se todellisuus on! Silvottua eläintä. Kuollutta ruokaa.
Hullun lehmän tauti syntyi muutama vuosikymmen sitten siitä, kun lehmille syötettiin jauhoa sairaiden lampaiden aivoista ja selkäydinnesteestä! Eivät lehmät ole petoeläimiä!
Tuota eläintautia ei enää ole, mutta niin sairasta se oli. Teurasjätettä lehmille. Eikä se ole nykyisinkään kauhean paljon parempaa.
Broileritkin on jalostettu niin, etteivät ne pysy pystyssä ylivahvojen rintalihasten vuoksi. 
Broilereita. Kuva: Andrew Skowron. Lisenssi täällä.
Kalat taas ovat kuolemassa sukupuuttoon. Kasvatetuille kaloille syötetään kalarehua, joka taas on peräisin ”ylimääräisistä” villinä kasvaneista kaloista, jotka ovat tarttuneet trooliin.
Ystäväni mietti kauan liharuuan etiikkaa. Hän päätyi siihen, että syö vain sellaisia eläimiä, joita voisi itse tappaa. En pystyisi tappamaan nuorta härkää tai possua.
Pihveissäkin maku tulee kaikesta muusta kuin lihasta. Maustevoista, grillikastikkeesta. Itse lihan voi korvata ihan hyvin kasvistuotteilla.
Se, että vain liha pitää tiellä, ei pidä paikkaansa. Jotkut väittävät niin. Monipuolisella kasvisruualla pärjää ihan hyvin. Kasvisruokaa pitää vaan syödä enemmän kuin liharuokaa.
Oma suhtautumiseni myös liharuokaan vain kiristyy kiristymistään. Nykyisin en pysty syömään edes munakasta. Viimeksi, kun söin munakasta munista, jotka eivät olleet luomua, minulle tuli aivan hirveä olo. Kuolemanpelko. Olo, joka tuntui painavan alaspäin, kuin masennus. Ihan sietämätön tunne, ei yhtään hyvä!
Itselläni meni kolme kuukautta kasvissyöjänä, kunnes en enää pystynyt syömään lihaa. Tavallaan olisi kätevää, ettei olisi ehdotonta ruokavaliota, vaan pystyisin joustamaan tarvittaessa lihan syömisen kanssa. Mutta en vaan pysty enää syömään eläimiä!
Pääsyy kasvissyöntiin tuotantoeläinten säälimisen lisäksi on viljelymaan käyttö. Esimerkiksi soijan tuotannosta suurin osa menee eläinten rehuksi sen sijaan, että ihmiset söisivät soijan itse. Ja soijan viljelyä varten kaadetaan metsää ja sademetsää maailmalla. Kasvissyönti on siis iso ilmastoteko.
Haistan joskus bussissa lihansyöjät. Se haju on ihan hirveä!
Myös kasvisruoka voi olla höttöä. Olen aikeissa hortoilla eli käyttää villivihanneksia. Voikukan lehtiä, nokkosta, pihlajanmarjoja, ilmaiseksi. Niin on syöty aina. Villivihanneksissa on ravintoaineet kohdillaan!
En kuitenkaan vielä ole vegaani, vaan käytän maitotuotteita. En siis syö eläimiä, mutta eläinten maitoa kyllä. Joka sekin on vasikoiden ruokaa. En kuitenkaan halua lopettaa juustojen syömistä. Täysvegaanina ravintoaineet imeytyisivät helpommin, koska maitotuotteet estävät ravintoaineiden imeytymistä.
Vaikka markkinoilla alkaa olla paljon kasvisvalmisruokia, kananmunaa on vaikea välttää pullien ja muiden leivonnaisten kohdalla. Pitää katsoa valmistusaineet tarkkaan, tai tehdä itse!
Viimeisimmät kommentit