Nyt aion jakaa sellaisen kikan, joka on aina tiedetty, mutta joka ei ole vielä saanut julkisuutta osakseen. Buddhalainen munkki neuvoi minulle tämän.
Unettomuus hoituu yksinkertaisesti niin, että puoliso, kaveri, sisarus, äiti, isä tai joku muu läheinen pitää henkisessä ulottuvuudessa kädestä kiinni. Siis etänä, vaikkei olisikaan samassa huoneessa.
Tuon kikan avulla nukahdan kuin tukki. Ja olen nukkunut monta vuotta. Mieheni laittaa minut nukkumaan. Paljon parempi ja jopa tehokkaampi kuin nukahtamislääkkeet!
Jos et kuitenkaan ole nukkunut, väsyneenä, huonosti nukutun yön jälkeen on hyvä herätä johonkin aikaan ja juoda kuitenkin se aamukahvi. On myös hyvä tehdä pari tuntia jotakin keskittymistä vaativaa (aivot lepäävät silloin toisilta osin ja toisilta osin ne ovat töissä). Lisäksi on hyvä tehdä jotakin vähän käsillä, kuten tiskausta ja jutella jonkun kanssa mieluiten kasvotusten. Ja muistaa levätä sen jälkeen tai väleissä.
Jos työsi valvotuttaa tai et ehdi levätä, on hyvä tietää, että Suomessa on laitonta tehdä paljon ylitöitä. On olemassa tuntimäärä, 250 tuntia ylitöitä vuodessa, jonka jälkeen loppuvuonna ei tarvitse enää tulla työpaikalle lainkaan.
Ota yhteyttä poliisiin tai ammattiliittoon, jos sinua painostetaan ylitöihin vastoin tahtoasi. Niiden pitää aina olla vapaaehtoisia.
Olisi kiva tietää, oliko tästä kikasta mitään hyötyä! Tätäkin artikkelia voi kommentoida alareunassa olevan kentän kautta.
Kuva: Patricia Wong, licensed as Attribution-NonCommercial-ShareAlike.
Kuten sanottu, velaksi on liian helppo ostaa. Kun maksamisen aika tulee, voidaan ollakin pulassa.
Silloin kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin ja kysyä millaisen maksusuunnitelman voi tehdä.
On myös pankkeja ja rahoitusfirmoja, joiden toiminta perustuu sille, että luottokorttilaskut ja pikavipit yhdistetään. Itse suosisin ennemmin perinteistä pankkia.
Yksi keino ratkaista pikavippikierrettä on käyttää käteistä. Silloin hahmottaa paljonko rahaa menee.
Ja jos velat ovat suuret, saatetaan tarvita velkaneuvontaa.
Velaksi kuluttaminen on tehty aivan liian helpoksi! Köyhän ei kannata ostaa kuin laatua, minun isoisäni on kuulemma sanonut.
Yksinäisyys on ongelmallista yksinoloa. Siitä tulee ongelma, kun yksinoloon liittyy tunne siitä, ettei siihen pysty itse vaikuttamaan eikä lievittämään sitä. Yksinäinen saattaa pahentaa ongelmaansa itse. Toiset pakenevat sitä täyttämällä kalenterin, toiset vetäytyvät omiin oloihinsa.
Suomessa vallitsee yksin pärjäämisen ihanne, mutta tosiasiassa kukaan ei pärjää yksin.
Yksinäisyys liittyy elämän murrosvaiheisiin, kuten vanhempien luota pois muuttamiseen. Oma vapaus on kivaa, mutta monet ovat sen jatkuessa huomanneet, etteivät kuitenkaan halua asua yksin. Silloin kimppa-asuminen saattaa auttaa.
Kimppa-asuminen ystävien tai uusien ystävien kanssa on parhaimmillaan samantyyppistä kuin Frendit-televisiosarjassa. Sellainen vuokranantaja on hyvä, joka kuuntelee asukkaita, kun uusista asukkaista päätetään.
Omien huoneiden ovet ovat kimppakämpissä ja kommuuneissa lukittavissa. Jos näin ei ole, pyydä sitä vuokranantajalta. Silloin on mukavaa olla omassa rauhassa ja saada halutessa seuraa menemällä yhteisiin tiloihin. Pelkkä hakanenkin hoitaa asian.
Kimppa-asuminen luotettavien kavereiden kanssa on myös turvallinen tapa asua. Yleensä ulko-ovi käy vain silloin, kun kämppis tai hänen kutsumansa kaverit tulevat sisälle. Jos vieraista on ongelmaksi asti, asia pitää sopia samoin kuin muutkin yhteiset pelisäännöt.
Monet lapset ja nuoret ovat yksinäisiä. Lapsena koettu yksinäisyys saattaa leimata koko loppuiän. Voisivatko isovanhemmat ja kummit ja muut läheiset aikuiset olla tukena, jos omiin vanhempiin haluaa pesäeroa? Monet mummot ovat myös yksinäisiä.
Pahimmillaan yksinäisyyteen liittyy huumeiden käyttöä ja mielen sairauksia ja ne ruokkivat toisiaan. Todellisuudessa onni syntyy toisten kanssa olemisesta. Oman pään ja navan ympärille ei ole hyvä jäädä. Muillakin on ihan varmasti ongelmia, se ei vain näy heti!
Nuorilla parisuhde ei välttämättä tule kysymykseen samalla tavoin ja niin pian kuin aikuisilla. On siis tärkeää, että on myös ystäviä ja tuttuja, eikä vain odoteta sitä oikeaa. (Myös aikuisilla olisi hyvä olla ystäviä, eikä siis parisuhteen odottamista pelkästään.) Tunnistan kuitenkin tilanteen, jossa opiskelijalla on isot verkostot, paljon seuraa päivisin ja elinikäisiä ystäviä, mutta hän ei halua asua yksin.
Muut keinot yksinäisyyden selättämiseen kimppa-asumisen lisäksi ovat yksilöllisiä. Samanmielistä seuraa voi etsiä uusista harrastuksista, voi järjestää vaikka kotibileet tai vain kysyä kivalta ihmiseltä, voitaisiinko hengaillla.
Toisaalta hinnalla millä hyvänsä ystävystyminen saattaa johtaa epäterveisiin ystävyyssuhteisiin, joissa roikutaan toisessa kiinni. Tuskin kuitenkaan kukaan pahastuu, jos saa pyynnön kaveriksi. Jos se ei heti nappaa, uutta kaveria mukaan vaan!
Ja some ei kelpaa yksinäisyyden hoitoon, kasvokkaisia kontakteja tarvitaan!
Tahroihin voi hieroa tahranpoistoainetta tai nestemäistä pesuainetta suoraan tahralle. Mittaa ensin pesuainetta pesupalloon tai korkkiin ja kaada sitten siitä, niin kokonaismäärä pysyy oikeana, kun osa pesuaineesta menee tahroihin.
Vaatteet pitäisi pestä nurinpäin, jotta ne eivät kulu. Todella kätevää on laittaa pyykkikoriin pesua odottamaan tahrattomat vaatteet nurinpäin, mutta sellaiset, joissa on tahroja, oikein päin. Pestäessä erotat tahraiset siitä, kummin päin ne ovat ja voit laittaa tahroihin nestemäistä pesuainetta tai tahranpoistoainetta ja kääntää nekin sitten nurin päin ennen koneeseen laittoa.
Villa ja silkki pitää pestä sellaisella pesuaineella, joka sopii niille. Huuhteluaine pilaa joustavista vaatteista elastisuuden, eli sitä ei tarvita.
Jos mahdollista, kuivaa vaatteet kuivausrummun sijaan narulla tai kuivaustelineellä yön yli. Se säästää sähköä ja estää osittain vaatteita kulumasta.
Hyvä järjestys on sellainen, että vaatekaapissa on aina puhtaat vaatteet omissa lokeroissaan niin, että esimerkiksi sukat ovat erillään, alusvaatteet myös ja niin edelleen.
Villavaatteiden nukka lähtee parhaiten nukkakammalla. Paristolla tai sähköllä toimiva nukkaleikkuri saattaa leikata villalangan poikki, ja sekös harmittaa!
Sokerin välttämättömyydestä vaikuttaa olevan monta eri kantaa. Varmaa on, että piilosokereita täytyy välttää. Itse herkuttelen paljon sokerit sokereina, mutta olen säätänyt piilosokerit nollaan. Esimerkiksi suklaata kuluu iltaisin. Ja se toimii! Ei ole diabetestä. Aamuisin en pysty syömään mitään, missä on sokeria, ja kehotan muidenkin tekevän samoin.
Piilosokerit ovat sokereita, joita on lisätty sellaiseen ruokaan, jonka ei ole tarkoitus olla makea eli jälkiruoka tai herkku. Esimerkiksi jugurtissa on melkein aina piilosokeria. Myös mehuissa on usein piilosokeria.
Sellainen ruoka ja ruokayhdistelmät, jotka maistuu hyvältä, on juuri sitä mitä milloinkin tarvitsee. Kehomme tavallaan antaa meille vinkkejä siitä, mitä se milloikin tarvitsee ja siksi mielitekoja ei vaan saa, vaan pitää noudattaa!
Sokeri aiheuttaa kierteen. Se luo lisää nälkää. Proteiinipitoinen ruoka auttaa pääsemään kierteestä eroon. Nälkää ei saa jäädä, ja napostelusta ei ole hyötyä, eli ruoka täytyy syödä pääaterioina vaikka sitä menisi paljonkin. Kun kierteestä on päästy eroon, saa herkutella, jos se tuntuu hyvältä!
Täydellinen makuyhdistelmä pyöristyy suussa! Jälkimausta tietää, onko ruoka laadukasta.
Olen kirjoittanut bestseller-kirjan, lehtiartikkeleita, toisenlaisen naistenlehden, kaksi blogia ja useita selvityksiä ennen tätä. Tässä vinkkejä kirjoittajille ja opinnäytetyön tekijöille:
Kirjoitin ensin vapaata tekstiä isolla pensselillä ja editoin ja laitoin lähdeviitteet kohdilleen seuraavana päivänä. Ja taas vapaata tekstiä samana päivänä. Ja editointi seuraavana päivänä ensimmäiseksi. Sillä tavoin pääsee tekstiin sisälle sopivan pienellä kynnyksellä eikä tule rimakauhua eikä tarvitse odotella inspistä. Inspis kyllä tulee, kun vaan istuu alas. Kirjoitin kirjan tekstin osia sekalaisessa järjestyksessä, sen mukaan mitä milloinkin huvitti.
Luovaa työtä tai kirjoittamista ei pysty tekemään 8 tuntia päivässä, itse tein kirjaa varten yhteensä 3 tuntia joka arkipäivä. Ajattelin, että jos teen vaikkapa keskiviikkona vain 2 tuntia, joudun perjantaina tekemään 4 tuntia. Ja se toimi! Tästä voi päätellä, että pidän kirjoittamisesta. Sulattelu sitä paitsi vaatii aikansa.
Omaan tekstiin ei kannata palata montaa kertaa editoinnin jälkeen, koska sitten, kun osaa tekstin ulkoa, editointimahdollisuus on menetetty. Omalle tekstille tulee silloin sokeaksi.
Vaihtelin tekstin rytmiä. Se pitää lukijat hereillä! Ei olisi ehkä saanut. Sofi Oksanen puhui kielen musikaalisuudesta. En ole itse niin pitkällä.
Työnteko on parhaimillaan kivaa ja se tekee hyvää! Ainakin, jos sitä tekee vain vähän. Mielestäni osa-aikatyö pitäisi taata kaikille, jotka haluavat. Monet tulevat toimeen vähemmälläkin palkalla, mutta haluavat lisää vapaa-aikaa.
Harjoittelu on tosi tärkeää! Kirjoitin nuorempana yli 1400 sivua päiväkirjaa käsin. Purin sydäntäni niin. Käsin kirjoittaessa täytyy olla aavistus siitä, mitä haluaa sanoa, kun aloittaa lauseen. Se kehittää ajattelua.
Freelancerinä menestyy, kun lähettää työt vaikkapa päivän etuajassa. Niin minä tein ja teen vieläkin. Kääntäjille annetaan liian vähän aikaa, mutta siitä voi yrittää neuvotella. Minun annettiin tutkijana ja tutkivana toimittajana itse määritellä tavoiteajat ja jätin niihin muutaman päivän puskuria.
Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Minulle ei sovi toimistotyö, mutta saan kotona hyvin aikaan. Eikä minua haittaa, jos pyykkään samalla. Tarvitsen monesti kypsyttelyaikaa kesken työpäivän, ja pyykkääminen toimii sellaisena hyvin.
Vaikeiden juttujen kanssa hyväksi havaittu tekniikka on muotoilla asiat kysymyksiksi itselle. Ja sitten palata asiaan seuraavana päivänä tai mennä suihkuun keskellä päivää kysymyksen kanssa! Usein vastaus on kypsynyt, kun palaa koneen ääreen.
Ette ehkä anna anteeksi tuota alareunassa olevaa lihan kuvaa, mutta sitä se todellisuus on! Silvottua eläintä. Kuollutta ruokaa.
Hullun lehmän tauti syntyi muutama vuosikymmen sitten siitä, kun lehmille syötettiin jauhoa sairaiden lampaiden aivoista ja selkäydinnesteestä! Eivät lehmät ole petoeläimiä!
Tuota eläintautia ei enää ole, mutta niin sairasta se oli. Teurasjätettä lehmille. Eikä se ole nykyisinkään kauhean paljon parempaa.
Broileritkin on jalostettu niin, etteivät ne pysy pystyssä ylivahvojen rintalihasten vuoksi. Broilereita. Kuva: Andrew Skowron. Lisenssi täällä.
Kalat taas ovat kuolemassa sukupuuttoon. Kasvatetuille kaloille syötetään kalarehua, joka taas on peräisin ”ylimääräisistä” villinä kasvaneista kaloista, jotka ovat tarttuneet trooliin.
Ystäväni mietti kauan liharuuan etiikkaa. Hän päätyi siihen, että syö vain sellaisia eläimiä, joita voisi itse tappaa. En pystyisi tappamaan nuorta härkää tai possua.
Pihveissäkin maku tulee kaikesta muusta kuin lihasta. Maustevoista, grillikastikkeesta. Itse lihan voi korvata ihan hyvin kasvistuotteilla.
Se, että vain liha pitää tiellä, ei pidä paikkaansa. Jotkut väittävät niin. Monipuolisella kasvisruualla pärjää ihan hyvin. Kasvisruokaa pitää vaan syödä enemmän kuin liharuokaa.
Oma suhtautumiseni myös liharuokaan vain kiristyy kiristymistään. Nykyisin en pysty syömään edes munakasta. Viimeksi, kun söin munakasta munista, jotka eivät olleet luomua, minulle tuli aivan hirveä olo. Kuolemanpelko. Olo, joka tuntui painavan alaspäin, kuin masennus. Ihan sietämätön tunne, ei yhtään hyvä!
Itselläni meni kolme kuukautta kasvissyöjänä, kunnes en enää pystynyt syömään lihaa. Tavallaan olisi kätevää, ettei olisi ehdotonta ruokavaliota, vaan pystyisin joustamaan tarvittaessa lihan syömisen kanssa. Mutta en vaan pysty enää syömään eläimiä!
Pääsyy kasvissyöntiin tuotantoeläinten säälimisen lisäksi on viljelymaan käyttö. Esimerkiksi soijan tuotannosta suurin osa menee eläinten rehuksi sen sijaan, että ihmiset söisivät soijan itse. Ja soijan viljelyä varten kaadetaan metsää ja sademetsää maailmalla. Kasvissyönti on siis iso ilmastoteko.
Haistan joskus bussissa lihansyöjät. Se haju on ihan hirveä!
Myös kasvisruoka voi olla höttöä. Olen aikeissa hortoilla eli käyttää villivihanneksia. Voikukan lehtiä, nokkosta, pihlajanmarjoja, ilmaiseksi. Niin on syöty aina. Villivihanneksissa on ravintoaineet kohdillaan!
En kuitenkaan vielä ole vegaani, vaan käytän maitotuotteita. En siis syö eläimiä, mutta eläinten maitoa kyllä. Joka sekin on vasikoiden ruokaa. En kuitenkaan halua lopettaa juustojen syömistä. Täysvegaanina ravintoaineet imeytyisivät helpommin, koska maitotuotteet estävät ravintoaineiden imeytymistä.
Vaikka markkinoilla alkaa olla paljon kasvisvalmisruokia, kananmunaa on vaikea välttää pullien ja muiden leivonnaisten kohdalla. Pitää katsoa valmistusaineet tarkkaan, tai tehdä itse!
Monet peseytyvät muovia sisältävillä pesuaineilla ja hierovat sen jälkeen vielä muovia ihoon. Myös parabeenit ovat mahdollisesti ongelma ja kosmetiikkateollisuus pyrii pääsemään molemmista eroon. Nykyisin on saatavilla myös paljon luonnonkosmetiikkaa ja pesuaineita, joissa ei ole parabeenejä eikä mikromuoveja.
Hiusharja on tärkein kauneudenhoitotuote! Hiusten harjaaminen siirtää talia juurista hiusten latvoihin, jotka monesti ovat kuivia. Tali on luontainen hoitoaine. Kannattaa siis harjata usein, vanhan neuvon mukaan 100 vetoa päivässä.
Fööniä kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Hiuslakat ja muotoilutuotteet ovat liimaa, ja niistäkin on saatavilla terveellisempiä tuotteita.
Sormenkynsien leikkaus on varmaankin paras tehdä vessan lavuaarin yllä. Laita vain tulppa kiinni ja kerää kynnet vessapaperilla sekajätteeseen.
Korvakorut kannattaa pestä joka käytön jälkeen saippualla, niin ne ovat aina puhtaat eivätkä aiheuta tulehdusta.
Älä löträä hampaita pestessä, vaan käytä hammasmukia, jos hammastahna on sellaista, joka pitää huuhtoa pois. Jotkut hammastahnat pitää jättää huuhtelematta, ne vain sylkäistään pois.
Suihkun lopuksi on hyvä ottaa kylmä suihku. Se pitää terveenä. Itse huuhtelen vielä lopuksi suihkun seinät niihin roiskuneista shampoo- ja saippuajäämistä, niin jynssäämistä tulee vähemmän.
Pinnoitetut silmälasit pitää ottaa pois, kun avaa uuninluukun, menee saunaan tai niihin osuu muulla tavoin kuumaa ilmaa. Muuten silmälasien pinnoite kärsii.
Täit lähtevät täikammalla paremmin kuin lääkkeillä. Sellainen kampa on paras, joka ei ole terävä, koska päänahka pitää kammata voimalla niin, että ihossa tiukasti kiinni olevat saivareet eli täiden munat irtoavat.
Vaatteita ostaessa täytyy miettiä, tarvitseeko sittenkään uutta. Ekoteko vaatekaupoilla on lempivaatteiden löytäminen niin, ettei huoli muita kuin sellaisia vaatteita, jotka laittaisi päälle jo huomenna. Ongelmana tosin on se, että vaatekaupat myyvät monesti jo seuraavaa sesonkia ja vuodenaikaa.
Verkkokaupoissa on yleensä kokotaulukot, ja netistä onkin vaikeaa ostaa ilman kangasmittanauhaa. Oikeaa kokoa etsiessä on myös hyvä huomioida myös se, onko kangas venyvää vai ei. Venyvästä kankaasta tehty vaate sopii pienemmässä koossa kuin venymätön.
Olen saanut lukea monista lähteistä, että joidenkin yritysten verkkokaupasta palautetut vaatteet ja esineet laitetaan roskiiin. Systeemi, jossa vaatteet sovitetaan vasta kotona ja velaksi on helppo ostaa, on kestämätön. Itse teen niin, että sovitan vaatteet vanhanaikaisesti kaupassa, tilaan verkosta siis vaatteet myymälään. Jos sovittaminen ei ole mahdollista, ja tulee virheostos, lahjoitan liian pienet vaatteet kaverille.
Rintaliivit ostetaan niin, että ostaessa hakaset saa kiinnitettyä löysimpiin mahdollisiin hakasiin. Rintaliivit nimittäin löystyvät käytössä.
Kenkiin kannattaa panostaa, ihan jo lämpimien ja kuivien jalkojen, kävelyn ja hyvän ryhdin vuoksi! Kenkien ja laukkujen korjaaminen suutarilla on tärkeää.
Esineiden myymiseen ja ostamiseen saa kulumaan tosi paljon aikaa! Käytettyjen vaatteiden myyminen on verrattavissa pelaamiseen, todettiin aihetta käsittelevässä tutkimuksessa. Siitä pääsee hyvin harvoin voitolle. Sitten naistenlehdet olettavat, että on niin kiire, että itselle ja perheelle pitää varata aikaa. Itse en myy mitään ja pyrin ostamaan vain lempivaatteita, jotka käytän loppuun.
Oma suhtautumiseni vaatekauppaan muuttuu radikaalimmaksi vuosi vuodelta. Nykyisin olen sitä mieltä, että myös käytettyjen vaatteiden kauppa pitää yllä liian nopeita trendejä. Kiertoon laitetut vaatteet eivät ole lempivaatteita! Pukeudun itse ajattomasti ja toivoakseni myös muiden mielestä tyylikkäästi.
Tyyli on muodin vastakohta! Tyylillä tarkoitetaan ajatonta tyyliä tai henkilökohtaista tyyliä, kun muoti ja trendit taas ovat nopeita ja yhteisiä.
Muodissa ei ole sinällään mitään pahaa. Uuden ostaminen, myös velaksi, on vain tehty liian helpoksi!
Työstressiä saa ainakin vähän vähennettyä yksinkertaisilla konsteilla:
Tiedostot kannattaa järjestää omiin kansioihinsa. Itse pidän tietokoneen työpöytää tyhjänä ja jokaiselle tiedostolle on paikkansa. Työskennellessä kannattaa pitää mahdollisimman vähän ikkunoita auki.
Pikanäppäimet nopeuttavat huomattavasti kirjoittamista. Ctrl-x leikkaa, ctrl-c kopioi, ctrl-v liittää, ctrl-s tallettaa. Ctrl-c tarkoittaa: paina ctrl pohjaan ja sitten c. Alt-tab vaihtaa auki olevaa ikkunaa, se varsinkin on kätevä. Ctrl-f etsii sivulta.
Ctrl-nuoli oikealle kursori siirtyy sanan verran oikealle. Seuraavaa käytän paljon: Shift+ctrl-nuoli oikealle valitsee seuraavan sanan esimerkiksi sanan kopioimista tai deletointia varten.
Muuta hyödyllistä: Kello ja vuosi kannattaa hahmottaa kellotauluna. Minuuttien ja kuukausien laskemisesta tulee helpompaa.
Muistisääntö ”kesy karhu” auttaa muistamaan ne kuukaudet, joissa on 30 päivää: Ke, sy, mar, hu, eli kesäkuu, syyskuu, marraskuu ja huhtikuu.
Viimeisimmät kommentit